Mitä erottaisimme aurinkokunnasta lähitähdiltä nähtynä?

Suurin osa nykyään tunnetuista eksoplaneetoista on löydetty Kepler-avaruusteleskoopin havainnoista. Kaksi tänä syksynä ilmestynyttä tutkimusta arvioi, mitä pystyisimme erottamaan jos tarkastelisimme omaa aurinkokuntaamme nykyteknologian avulla tähtinaapuristamme käsin.

Parhaillaan valmistella ovat Nasa TESS-observatorio (Transiting Exoplanet Survey Satellite) sekä ESAn PLATO (Planetary Transits and Oscillations of stars). Ne on määrä laukaista avaruuteen 2018 ja 2024, mutta niiden havaintotarkkuutta voidaan arvioida melko tarkasti.

"Todennäköisesti emme pystyisi havaitsemaan Merkuriusta tai Marsia, mutta kaikki muut planeetat erottuisivat", kertoo Daniel Angerhausen Nasan Goddardin avaruuslentokeskuksesta. "Saattaisimme jopa havaita Saturnuksen renkaat ja Jupiterin kuita."

Angerhausen ja Michael Hippke arvioivat, että myös Jupiterin troijalaisasteroidien kaltaiset keskittymät olisi mahdollista havaita, jos käytössä olisi tarpeeksi pitkä havaintoaika.

Eksoplaneettojen havaitseminen ylikulkumenetelmällä perustuu siihen, että planeetta kulkee tähden edestä ja himmentää osan sen valosta. Havaitsemisen mahdollistamiseksi tarkkailusuunnan täytyy olla planeettojen ratatasossa.

Nasan Kepler-avaruusteleskooppi on paljastanut noin tuhat varmistettua eksoplaneettaa ja lisäksi tuhansia eksokandidaatteja. Kepler oli toiminnassa 2009-2013. Sen toiminta loppui reaktiopyörien laakeroinnin pettämiseen.

Kepleriä pidetään valtavana harppauksena ymmärtämyksellemme eksoplaneetoista. Lähes 30 vuotta elämästään avaruusteleskoopin toteuttamiselle omistanut Keplerin päätutkija William Borucki palkittiin tänä vuonna miljoonan dollarin Shaw-palkinnolla tähtitieteessä.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)

Video aiheesta (YouTube)