Uuteen yhteishavaintojen sarjaan valittiin 126 vastikään löydettyä eksoplaneettaa, joiden olemuksista saatiin havainto-ohjelman avulla entistä kattavampi käsitys.

TESS mittaa planeettojen kokoja ylikulkumenetelmällä niiden kulkiessa emotähtiensä edestä ja himmentäessä tähtien valoa. Keck puolestaan mittaa niin kutsutulla säteisnopeusnopeusmenetelmällä tähtien liikkeitä niiden spektreistä. Eksoplaneettojen massa huojuttaa emotähtiä.

"Suhteellisen harvoista aiemmin löydetyistä eksoplaneetoista on mitattu sekä massa että koko. Näiden mittausten yhdistäminen kertoo, mistä ne koostuvat ja miten ne ovat muodostuneet", sanoo Stephen Kane UC Riversidestä.

"Tämän tiedon myötä voimme aloittaa vastaamaan kysymyksiin siitä, mihin oma aurinkokuntamme sijoittuu planeettakuntien kirjossa."

Eräs kysymyksistä liittyy Neptunuksen ja Saturnuksen kokoluokkien välissä olevien planeettojen suhteelliseen harvinaisuuteen tähän mennessä löydettyjen eksojen joukossa. Tutkijoita askarruttaa, onko kyseessä aidosti sellaisten harvinaisuus vaiko vain haasteet niiden havaitsemisessa.

Sen sijaan Maan ja Neptunuksen kokoluokkien välillä olevat planeetat vaikuttavat olevan yleisimpiä galaksissamme. Kuitenkaan yhtään sellaista ei toistaiseksi ole löydetty aurinkokunnasta. 

Aiheesta lisää Keck Observatory (englanniksi)