Kaasujättiläiset ja ruskeat kääpiöt muodostuvat eri tavoin

Uusi tutkimus perehtyy massiivisten jättiläisplaneettojen ja ruskeiden kääpiöiden eroihin. Tulosten mukaan kappaleiden tyypilliset radat kertovat selvästi erilaisista syntymekanismeista.

Ruskeat kääpiöt ovat kaasusta koostuvia jättiläisplaneettoja suurempia, mutta tähtiä pienempiä kappaleita. Nykyteorioiden mukaan ne ovat massoiltaan 13–75-kertaisia Jupiteriin verrattuna eli liian pieniä käynnistämään fuusioreaktioita.

Tutkimusta varten havainnoitiin tähtien kumppaneita 27 planeettakunnassa Keck ja Subaru-teleskoopeilla Havaijilla. Data ja ratojen mallinnukset paljastivat kappaleiden erilaiset syntytavat.

"Sen sijaan, että joutuisimme odottamaan vuosikymmeniä tai vuosisatoja planeettojen kiertävän ratansa ympäri, meille riittää lyhyempi aika, kun mittaamme paikat hyvin tarkasti", selittää Eric Nielsen Stanfordin yliopistosta.

Ratojen muodon selvittäminen on tärkeää. Kappaleet, jotka kiertävät lähes ympyräradoilla, todennäköisesti muodostuivat kuten planeetat. Kun tähden synnyttävä kaasu- ja pölypilvi tiivistyi, kiekon tasossa tiivistyi tähden lisäksi planeettoja.

Hyvin elliptisillä radoilla olevat kappaleet puolestaan muodostuivat todennäköisesti kuten tähdet.

Tuolloin tiivistyvästä ainepilvestä muodostuikin kaksi isompaa keskittymää. Toisesta tuli emotähti, toinen jäi liian pieneksi syttyäkseen tähdeksi ja siitä tuli ruskea kääpiö.

Kun tulokset piirretään kaavioon, erottuvat kappaleiden jakaumat selvästi toisistaan. Jättiläisplaneetat ovat suhteellisen samankaltaisesti ympyrämäisillä radoilla, kun taas ruskeiden kääpiöiden radat ovat yleensä selvästi elliptisiä ja niiden radoissa on paljon enemmän hajontaa.

Aiheesta lisää Keck Observatory (englanniksi)