Kun tutkijat havaitsivat noin 200 valovuoden päässä maapallolta sijaitsevaa TOI-178:aa ensimmäistä kertaa, he luulivat huomanneensa kaksi samalla kiertoradalla olevaa planeettaa. Yksityiskohtaisempi tarkastelu paljasti jotain aivan muuta.

”Lisähavaintojen myötä huomasimme, ettei tähteä kiertänytkään kaksi planeettaa suunnilleen samalla etäisyydellä siitä, vaan pikemminkin useita planeettoja aivan erityisessä asetelmassa”, selittää Adrien Leleu Geneven yliopistosta.

TOI-178-järjestelmästä tunnetaan nyt kuusi planeettaa, joista viisi ulointa on lukittautunut monimutkaiseen rytmiseen tanssiin keskenään.

Nämä viisi planeettaa noudattavat 18:9:6:4:3-resonanssiketjua. Tämä tarkoittaa, että ketjun ensimmäisen planeetan kiertäessä 18 kertaa emotähtensä ympäri toinen kiertää 9 kierrosta, kolmas 6 kierrosta ja niin edelleen.

Planeettojen resonanssi ei ole pelkästään outo kuriositeetti, vaan se antaa vihjeitä järjestelmän menneisyydestä.

"Kiertoradat ovat erittäin tarkasti järjestyneet, mikä kertoo siitä, että järjestelmä on kehittynyt varsin lempeästi syntymänsä jälkeen”, toteaa Yann Alibert Bernin yliopistosta.

Tätä taustaa vasten onkin hämmentävää, että planeetat tuntuvat olevan tiheytensä puolesta varsin sekalaisia. Siinä missä aurinkokunnassamme tiheät kiviplaneetat ovat lähellä keskustähteä ja harvemmat kaasuplaneetat sijaitsevat kauempana, nyt tutkitussa järjestelmässä planeettojen tiheydet vaihtelevat paljon epäjärjestelmällisemmin.

”Kontrasti kiertoliikkeen rytmisen harmonian ja järjestäytymättömien tiheyksien välillä haastaa varmasti ymmärryksemme planeettajärjestelmien muodostumisesta ja kehityksestä”, Leleu sanoo.

Aiheesta lisää ESO