Vuodesta 2026 tulee merkittävä Euroopan avaruusjärjestölle
Euroopan avaruustoiminta ottaa suuria askeleita vuonna 2026, mikäli suunnitelmat käyvät toteen. ESA esittelee videolla eri projektiensa kohokohtia aikajärjestyksessä.
ESA tukee helmi-huhtikuussa matkaan starttaavaa Nasan Artemis II -lentoa. Eurooppalaisten osuus on huoltomoduuli, joka huolehtii Orion-aluksen tarpeista 10 vuorokauden mittaisella avaruusmatkalla.
Kevään lopulle laukaistavaksi suunniteltu SMILE-satelliitti tutkii Auringon ja Maan magnetosfäärejä sekä aurinkotuulta. Laite taivaltaa hyvin kaukana maapallosta käyvällä ellipsiradalla.
ESA panostaa myös 12. elokuuta tapahtuvan täydellisen auringonpimennyksen tiedotukseen. Täyspimennys kulkee Grönlannin, Islannin ja Pohjois-Espanjan yli. Suomesta pimennys näkyy vain osittaisena, mutta Auringon halkaisijasta peittyy silti 83-85 prosenttia.
Kaksi aurinkokuntaluotainta, Hera ja BepiColombo, saapuvat pitkien avaruusmatkojensa päätteeksi kohteisiinsa marraskuussa. Näin ne pääsevät tekemään tiedettä toden teolla.
Vuonna 2024 laukaistu Hera-luotain yrittää asettua Didymos-asteroidin kiertoradalle. Vuonna 2018 laukaistu BepiColombo puolestaan tähtää Merkuriuksen kiertoradalle, joskin se on vuoden myöhässä alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna.
Avaruusteleskooppi PLATO on määrä nostaa avaruuteen joulukuussa. Sen havaintokohteina ovat eksoplaneetat etenkin suhteellisen kirkkaiden emotähtien ympärillä. PLATOn on tarkoitus havainnoida pitkään, mikä helpottaa kauempana emotähdistään kiertävien planeettojen löytymistä.
Ariane 6 -kantoraketin raskaimman version eli neljällä apuraketilla varustetun version ensilentoa odotetaan vuoden loppupuoliskolle. Kevyemmissä versioissaan rakettimalli on lentänyt jo viidesti.
Aiheesta lisää ESA (englanniksi)
Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna
Liity jäseneksi
