Yhdessä laukaistavien vain 35-kiloisten luotainten on määrä avata uusia mahdollisuuksia niin tekniikkansa kuin tutkimuskohteidensakin saroilla.

"Kaksoisasteroidit ovat kohdetyyppi, josta meillä ei vielä ole korkean erotuskyvyn dataa", sanoo Daniel Scheeres Colaradon yliopisto Boulderista.

"Kaikki meillä oleva tieto niistä on peräisin maanpäällisistä havainnoista eivätkä ne kerro yhtä paljon yksityiskohtia kuin tutkiminen läheltä", hän jatkaa.

Kohteena oleva asteroidipari 1996 FG₃ kostuu toisiaan kiertävistä 1600 metrin ja ja 480 metrin kappaleista. 1991 VH:n avaruuskivet ovat puolestaan halkaisijoiltaan noin 1040 ja 420 metriä. Molemmat asteroidiparit kiertävät Aurinkoa Marsin radan ulkopuolella.

Asteroidiparien syntyyn liittyy olennainen tieteellinen kysymys. Tutkijat haluavat selvittää, olivatko asteroidit alkujaan osa samaa kappaletta, joka hajosi kahtia kovan pyörimisnopeutensa vuoksi. Toinen vaihtoehto on, että ne ovat muodostuneet erillään.

Aiemmin näin pieniä luotaimia ei ole itsenäisesti lähetetty yhtä kauaksi. Ajoaineiden säästämiseksi luotaimet laukaistaan radalle, joka vuotta myöhemmin tuo ne ohittamaan maapallon. Tuolloin luotaimet kiihdyttävät itsensä asteroidit kohtaaville radoille.

Aiheesta lisää CU Boulder (englanniksi)