"Se oli melkoinen lento", kuvailee Ian Clark Nasan JPL:stä. "Jarruvarjon ensimmäisen avautumisen kuvamateriaali on lähes yhtä henkeäsalpaavaa katsottavaa kuin miten tärkeä se on tieteellisesti."

Tarkoituksena oli varmistaa jarruvarjon kestävyys tositilanteessa. Kokeessa käytettiin 18 metriä pitkää Black Brant IX -luotausrakettia, joka laukaistiin Wallopsin laukaisukeskuksesta. Kaksivaiheinen raketti kiihdytti kolminkertaiseen äänennopeuteen. Kyydissä ollut koelaitteisto nousi kaaressa noin 50 kilometriin.

Tullessaan alaspäin laitteisto mittasi nopeutta ja korkeutta, kunnes olosuhteet vastasivat tavoiteltuja. Jarruvarjo haluttiin altistaa samanlaiselle rasitukselle kuin Marsiin laskeuduttaessa.

Noin 40-kiloinen jarruvarjo avattiin. Samalla sen käyttäytymistä taltioitiin tuhannen kuvan sekuntinopeudella. Tutkijat pyrkivät analysoimaan, mihin varjon alueisiin kohdistuu suurin rasitus ja miten niitä pystyttäisiin parantamaan.

Vuonna 2020 matkaan laukaistava Mars 2020 -luotain muistuttaa ulkonäöltään ja laskeutumisjärjestelmältään paljolti vuonna 2012 laskeutunutta Mars Science Laboratorya ja sen Curiosity-mönkijää. Mönkijän laskeutuminen tapahtuu kolmivaiheisesti. Aluksi käytössä on lämpökilpi, sitten jarruvarjo ja lopuksi rakettinosturi.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)