“On ollut kunnia työskennellä Perseverancen parissa aikana, jolloin teknologia on kehittynyt pisteeseen, jossa tällaiset ajot ovat rutiinia”, sanoo Steven Lee JPL:stä. Hän on Perseverancen ja Curiosityn projektijohtaja. 

“Alkujaan luotainlennon tavoitteena ei ollut enempää kuin 20 kilometrin ajomatka. Olemme pyyhäisseet kauas sen ohi." 

Kaikki ajojärjestelmät toimivat täysin ja mönkijän kuntotestit näyttävät hyviltä. "Uskomme Perseverancen pystyvän kasvattavan matkaa vielä monien vuosien ajan”, Lee kertoo.

Perseverancen ja Opportunityn jälkeen pisin taival toisella taivaankappaleella on hallussaan Neuvostoliiton Lunokhod 2 -mönkijällä, joka ajoi kauko-ohjattuna 39 kilometrin matkan Kuussa vuonna 1973. 

Neljäntenä on Curiosity-mönkijä, joka on ehtinyt ajaa 38 kilometriä ja etenee edelleen, joskin sirarmönkijäänsä Perseverancea hitaammin. 

Mönkijöiden ja ajokkien historiallisia ajomatkoja Marsissa ja Kuussa voi vertailla tästä kuvaajasta. Nasa julkaisee myös päivitettäviä karttoja Perseverancen ja Curiosityn etenemisestä.

Perseverance-mönkijä laskeutui Marsiin helmikuussa 2021. Sen sisarmönkijä Curiosity saapui Marsiin jo elokuussa 2012, mutta Curiosityn renkaat ovat vaurioituneet melko pahasti pikkukivistä ja se hidastaa mönkijän menoa. 

Perseverancen suunnitteluun ammennettiin vioista oppia ja se sai paksummat ja kestävämmät renkaat. Molemmat kulkijat käyttävät teholähteinään ydinparistoja, jotka tuottavat melko tasaisesti sähköä vielä vuosikymmenten ajan.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)