Eurooppalainen kuulaskeutuja tilattiin - tavoite 6 vuoden päässä

Euroopan avaruusjärjestö aikoo laskeutua Kuuhun omalla Argonaut-laskeutujallaan. Mallia on tarkoitus hyödyntää useilla luotainlennoilla kiertolaisemme pinnalle.

ESA on allekirjoittanut tällä viikolla italialaisen Thales Alenia Spacen kanssa 862 miljoonan euron sopimuksen. Yhtiö toimii pääurakoitsijana Argonaut-laskeutujan toteutuksessa.

Itsenäinen pääsy avaruuteen ja muille taivaankappaleille on avaruusjärjestölle tärkeää. 

“Lajissaan ensimmäinen eurooppalainen kuulaskeutuja demonstroi ESAn omistautumista syvän avaruuden löytöretkeilyn teollisten kykyjen kehittämiseen”, totesi Daniel Neuenschwander ESAsta lehdistölle. 

Argonaut-laskeutuja on 4,5 metriä leveä ja laukaisumassaltaan noin 10 tonnia. 

Laitteen on määrä viedä Kuun pinnalle 1,5-2,1 tonnia hyötykuormaa. Eri lentoja varten vaihdettavien hyötykuormien kanssa se on jopa 6 metriä korkea. Argonaut-laskeutujat on tarkoitus laukaista Ariane 6 -raketin raskaimmalla versiolla.

Näillä näkymin Thales toimittaa ESAlle ensimmäisen Argonautin laskeutujaosion vuonna 2030 ja ensimmäinen luotain, nimeltään ArgoNET, on määrä laukaista matkaan 2031. Yleensä aikataulut luotainprojekteissa kuitenkin venyvät alkuperäisistä suunnitelmista.

Euroopan avaruusjärjestölle laskeutuminen toisen taivaankappaleen pinnalle on tapahtuma, jossa ei ole vielä täydellisesti onnistuttu. 

Mars-laskeutujat Beagle 2 ja Schiaparelli aikoinaan tuhoutuivat. Historiallisesti komeetan pinnalle perille päässeen Philaen kolme laskeutumisjärjestelmää eivät tarttuneet pintaan, joten laskeutuja pomppi ja päätyi varjoon. 

Myöskin ainutlaatuiseen kohteeseen, Jupiterin Titan-kuuhun, päätyi Huygens. Sen matka sujui hyvin, mutta lopulta datasta menetettiin puolet, kun vastaanotinradioista toinen oli unohtunut pois päältä.

Aiheesta lisää ESA (englanniksi)