TGOn tiedehyötykuorma keskittyy tutkimaan Marsin kaasukehää ja siinä pieninä pitoisuuksina esiintyviä kaasuja.

"On mielenkiintoinen ajatus, että Marsin metaani voi olla peräisin mikrobeista", kertoo Mark McCaughrean ESAn tiedeosastolta. "Trace Gas Orbiter tutkii, mistä metaani tulee, vaihteleeko sen määrä vuodenajan mukaan, vaihteleeko määrä tietyillä maantieteellisillä alueilla, ja kenties se jopa kertoo onko nyky-Marsissa elämää."

Luotaimen mukana Marsiin kuljetettava laskeutuja sisältää Ilmatieteen laitoksen instrumentteja, jotka mittaavat Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta. ESAn ensimmäinen Marsin pinnalle tähdännyt luotain Beagle 2 epäonnistui laskeutumisessaan joulukuussa 2003.

"600 kilon massaisen Schiaparelli-laskeutujan avulla ESA haluaa ensisijaisesti todentaa ja vahvistaa, miten hyvin voidaan toteuttaa kontrolloitu ja tarkka laskeutuminen Marsin pinnalle", kommentoi Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitokselta.

Alkujaan ExoMars-projekti oli tarkoitus tehdä ESAn ja Nasan yhteistyönä, mutta Yhdysvallat vetäytyi hankkeesta 2012 säästösyistä. ESA neuvotteli sen jälkeen Venäjän kanssa yhteistoteutuksen hankkeelle.

Nyt laukaistu kiertolaisluotain on ESAn rakentama ja ESAlla on päävastuu myös vuonna 2018 laukaistavasta mönkijästä, jonka laskeutumisjärjestelmä on venäläinen. Molemmat niistä laukaistaan venäläisraketeilla. Tämä on aiheuttanut huolta, koska vain pieni osa Venäjän marsluotaimista on päässyt onnistuneesti Marsiin asti.

Lopullisesti laukaisun onnistuminen selviää vasta yli 10 tuntia startin jälkeen, kun luotain irrotetaan ylimmästä rakettivaiheesta neljän erillisen kiihdytyspolton jälkeen. Tämä tapahtuu kello 22.12 Suomen aikaa maanantai-iltana. Mikäli kaikki menee hyvin, saavuttaa luotain Marsin 19. lokakuuta.

Aiheesta lisää Ilmatieteen laitos