Havainnot käyvät hyvin yksiin aiemman tuloksen kanssa, jonka mukaan Curiosityn tutkimassa Gale-kraatterissa virtasi muinoin vesi.

“Suuri osa Marsista on pölyn peittämää, ja meillä on vajavainen ymmärrys sen mineralogiasta", toteaa David Bish Indianan yliopistosta. “Nyt tiedämme, että se on mineralogialtaan samanlaista kuin basalttinen aines sisältäen suuren määrän maasälpää, pyrokseenia ja oliviinia. Karkeasti puolet näytteestä on kiteetöntä ainetta kuten vulkaanista lasia tai lasin rapautumisessa syntyneitä tuotteita."

Mineraalien tunnistamiseen käytettiin niin sanottua röntgendiffraktiolaitetta. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun menetelmää kokeiltiin vieraan planeetan pinnalla.

Maapallon mineraalien tutkimisessa käytetyt röntgendiffraktiolaitteet ovat pakastimen kokoluokkaa. Curiosityä varten laitteistosta kehitettiin kenkälaatikon kokoinen versio (Curiosityn uusimmista kuulumisista lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 8/2012).