Venuksen uskotaan syntyneen yhtä vetisenä kuin maapallon, mutta tänä päivänä se sisältää vettä 100 000 kertaa vähemmän. Tasaisesti planeettojen pinnoille levitettynä vettä olisi Maassa kolmen kilometrin syvyydeltä, Venuksessa mitättömät kolme senttiä.

Venuksen kuivuuden takana on ammoin käynnistynyt kasvihuoneilmiö, joka kuumensi planeetan pinnan satoihin asteisiin. Siitä seurannut höyrystyminen johti veden vähyyteen, koska vesimolekyylien alkuaineista toinen eli vety lensi pikkuhiljaa avaruuteen.

Tämä hydrodynaaminen pakomekanismi voi selittää Venuksen veden kadon kuitenkin vain siihen pisteeseen saakka, missä sitä olisi pinnalle levitettynä 10–100 metrin kerros.

Uudessa tutkimuksessa ehdotetaan, että lopusta veden poistumisesta on vastuussa toisenlainen vedyn pakotapa. Siinä Venuksen kaasukehän HCO-ionit hajoavat hiilimonoksidiksi ja vedyksi.

Tutkimuksen perusteella HCO:n pitäisi olla kaikkein yleisimpien ionien joukossa Venuksen kaasukehässä. Toistaiseksi yhdisteen olemassaolo on teorioiden varassa, sillä Venus-luotaimissa ei ole ollut sopivia mittalaitteita HCO:n toteamiseksi.

Korkealla Marsin kaasukehässä HCO:ta on havaittu runsaasti, ja sen epäillään olevan merkittävä syy punaisen planeetan kuivumiseen.

Aiheesta lisää Coloradon yliopisto (englanniksi)