Pekka Kokon löytämä meteoriitti hyväksyttiin tällä viikolla Meteoritical Societyn ylläpitämään meteoriittitietokantaan nimellä Löpönvaara. Kappaletta oli tutkinut Laura Kotomaa Åbo Akademista.

Kokko on Ursan tulipallotyöryhmän jäsen. Hän kaivoi Löpönvaaran kappaleen esiin 7. lokakuuta 2017. Samannimistä maastonmuotoa eli Löpönvaaraa haravoitiin tuolloin metallinpaljastimilla ahkerasti, sillä hieman aiemmin vaaran alueelta oli löytynyt muitakin Lieksan meteoriitin palasia.

Oletettavasti samasta putouksesta peräisin olevia Lieksan kappaleita on kerätty maastosta talteen jo yli 30. Poikkeuksellisesti ne jakaantuvat ainakin 3-4 eri tyyppiin. Niistä ensimmäisenä löydetty sai viime vuonna paikan meteoriittien virallisella listalla sekä nimen Lieksa.

Vaikka Lieksa ja  Löpönvaara ovat luultavasti peräisin samasta maapalloon osuneesta asteroidista, meteoriittien virallisesta nimeämisestä vastaava Meteoritical Societyn nimistökomitea antoi niille erilliset nimet.

"Tämä on vain heidän nimeämispolitiikkansa mukainen ratkaisu. Mikäli koostumus eroaa, kappaleet rekisteröidään eri nimille", kertoo Jarmo Moilanen. Moilanen on Ursan tulipallotyöryhmän jäsen ja meteoriittiasiantuntija. 

"Todennäköisesti joitain jo löydettyjä kappaleita saatetaan nimetä vielä muillakin nimillä, kunhan niitä saadaan tutkittua."  

Pelkästään Lieksan ja Löpönvaaran koostumuksen ero johti erilaiseen nimeen tietokannassa. Merkintätapa luettelossa ei siis tarkoita sitä, että kappaleet olisivat väistämättä lähtöisin eri törmääjistä ja siten eri meteoriitteja. 

"Ilmakehään tulevat kappaleet eivät aina ole homogeenisia, vaan ne voivat sisältää useampia eri luokan materiaaleja", Moilanen selittää. "Olettamustamme yhdestä putouksesta ei ole vielä toteen näytetty, mutta selvästi todennäköisin selitys se toki on."

Periaatteessa on myös mahdollista, että jäätikön mukana samalle alueelle Lieksaan olisi kulkeutunut eri meteoriitteja eri aikakausilta. Tällöin nyt Löpönvaarana rekisteröity kappale voisi olla oikeasti Suomen viidestoista meteoriitti eli kokonaan uusi löytö.

Ursan tulipallotyöryhmän Jarkko Kettunen ei vakuutu kyseisestä vaihtoehdosta. "Kuinka todennäköistä on, että pieneltä alueelta Suomessa löydetään kaksi erittäin harvinaista eri meteoriittia? Itse sanoisin, että todennäköisyys tähän on liki nolla."  

Kettusen mukaan hyvä ulkomainen esimerkki, joka avaa asian ilmeisintä tulkintaa, on Almahata Sitta. Kyseinen Sudaniin vuonna 2008 pudonnut asteroidi pitää sisällään monia erilaisia meteoriittityyppejä.

"Almahata Sitta on tutkimuksissa todettu rakenteeltaan sorakasatyyppiseksi asteroidiksi ja sen putoamisalueelta on löydetty useisiin eri tyyppeihin kuuluvia kappaleita." 

Samoilla linjoilla on myös Teemu Öhman Arktinen planeettatutkimusinstituutti ry:stä. "Jos veikata pitäisi, kyllä ne luultavasti ovat ilmakehään osuessaan olleet yhtä ja samaa kappaletta", hän sanoo.

Öhmanin mukaan Lieksan alueelta löytyneet kappaleet tarjoavat mahdollisuuden tehdä erittäin kiinnostavaa tutkimusta. "Olisi hienoa, jos jostain löytyisi resursseja tutkia suurempi joukko Lieksan kappaleita samoilla menetelmillä", Öhman toteaa.

"Isotoopit ja hivenalkuaineet voisivat paljastaa, ovatko ne peräisin samalta emokappaleelta, vai oliko kyseessä kahden asteroidin törmäyksestä syntynyt sekoitus."

Ilahduttavasti Laura Kotomaa on saanut rahoituksen Lieksan ja Löpönvaaran tutkimiseen Åbo Akademilta.

”Yritämme seuraavaksi selvittää miten ja millaisissa olosuhteissa ne ovat muodostuneet. Ovatko ne lähtöisin samasta avaruuden emokappaleesta, ja liittyvätkö ne mahdollisesti joihinkin tunnettuihin meteoriitteihin", Kotomaa sanoo. "Vai ovatko ne lähtöisin jostain täysin tuntemattomasta emokappaleesta?”

Löpönvaara on Kotomaan mukaan osoittautunut hyvin mielenkiintoiseksi, koska siinä on poikkeuksellisen paljon fosforia.

”Fosfori on normaalisti sellainen alkuaine, jota esiintyy rautameteoriiteissa ainoastaan pieniä määriä. Kyseessä on ensimmäinen rautameteoriitti koko maailmasta, jossa on näin paljon fosforia”, hän kertoo.