Pallas-asteroidin pinta on kraattereiden kirjoma

Tarkentuneet kuvat näyttävät asteroidin, jonka pinta on kuopilla kuin golfpallo. Runsaan kraatterimäärän syynä tutkijat pitävät Pallaksen erikoista rataa.

Pallas-asteroidi on yksi Marsin ja Jupiterin välisen asteroidivyöhykkeen suurimmista asteroideista.

Se ei kuitenkaan liiku samanlaisella radalla Auringon ympäri kuin muut vyöhykkeen kappaleet. Sen ratataso on voimakkaasti kallistunut, minkä vuoksi se tavallaan joutuu raivaamaan tiensä asteroidivyöhykkeen läpi.

Tutkijat arvelevat tämän olevan syy tuoreissa kuvissa paljastuneeseen Pallaksen runsaaseen kraatterimäärään.

Suuressa kulmassa asteroidivyöhykkeen kohtaava Pallas kokee MIT-instituutin Michaël Marssetin mukaan 2–3 kertaa enemmän törmäyksiä kuin tavanomaisemmilla radoilla kiertävät Ceres ja Vesta.

"Sen kallistunut rata on suora selitys hyvin omituiselle pinnalle, jota emme näe kummallakaan näistä kahdesta muusta asteroidista", Marsset sanoo. "Pallas on kaikkein kraatteroitunein tuntemamme kohde asteroidivyöhykkeellä."

Uudet kuvat otettiin Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin SPHERE-instrumentilla.

Kuvista paljastui myös kaksi kiinnostusta herättänyttä yksityiskohtaa. Näistä toinen on hyvin suuri törmäysallas asteroidin päiväntasaajalla. Tutkijoiden mukaan se syntyi 1,7 miljardia vuotta sitten 20–40 kilometrin mittaisen järkäleen iskeydyttyä asteroidin pintaan.

Toinen on kirkas pilkku Pallaksen eteläisellä puoliskolla. Sen luonteesta tutkijoilla ei ole varmuutta. Todennäköisin vaihtoehto on tällä hetkellä suolaesiintymä, jollainen on aiemmin valokuvattu Cereksellä.

Aiheesta lisää MIT-instituutti (englanniksi)