Meteoriparvet paljastavat, missä ne synnyttäneet komeetat saivat alkunsa
Aurinkokunnan muodostuessa noin 4,6 miljardia vuotta sitten olosuhteet olivat erilaiset eri etäisyyksillä emotähdestämme. Maan ilmakehään osuvat pienkappaleet säilyttävät yhä merkkejä alkuperästään.
"Meteoroidit, jotka näemme tähdenlentoina yötaivaalla ovat pikkukivien kokoluokkaa", kertoo Peter Jenniskens Nasasta. "Ne ovat itse asiassa samaa kokoa kuin ainepalaset, jotka romahtivat komeetoiksi aurinkokunnan synnyn aikaan."
Komeetoista irtoavat pienkappaleet muodostavat pölyvanoja komeetan radan lähelle. Vuosittain Maa kulkee radallaan lukuisten näin syntyneiden pölyvanojen läpi. Yötaivaalla tämä näyttäytyy meteoriparvien esiintymisenä.
"Kokojakauma sekä nuorten meteorivanojen fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sisältävät yhä tietoa olosuhteista, jotka vallitsivat protoplaneetaarisessa kiekossa niiden emokappaleiden syntyessä", Jenniskens sanoo.
Tutkimuksessa analysoitiin 47 nuorta meteoriparvea. Suurin osa niistä on peräisin kahden eri tyypin pyrstötähdistä. Toiset niistä ovat Jupiter-perheen komeettoja Kuiperin vyöhykkeeltä Neptunuksen takaa ja toiset ovat pitkäperiodisia komeettoja aurinkokuntaa ympäröivästä etäisestä Oortin pilvestä.
Tulosten mukaan pitkäperiodiset eli kauempaa tulevista komeetoista irtoavat kappaleet ovat usein kokoluokkaa, joka viittaa pehmeisiin kasaantumisolosuhteisiin. Näillä pienkappaleilla on pieni tiheys ja niiden joukosta löytyy vain noin 4 prosenttia kiinteähköjä, jo aiemmin kuumentuneita kappaleita.
Jupiterin perheen komeetoista irtoavat kappaleet puolestaan hajoavat pienemmiksi ja tiheämmiksi meteoroideiksi. Niiden joukossa on noin 8 prosenttia kiinteitä meteoroideja ja niiden koostumuksessa esiintyy enemmän vaihtelua.
Aiheesta lisää SETI Institute (englanniksi)
Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna
Liity jäseneksi