Irtautuvan kaasun synnyttämä koma tuli esiin, kun tutkijat pinosivat tuhansia TESS-teleskoopin vuosina 2018–2020 ottamia kuvia, joissa jättikomeetta näkyi.

Tarkistaakseen, ettei kyse ollut kuvankäsittelyn vaikutuksesta, astronomit tekivät saman käsittelyn muutamille muille kaukaisille kappaleille, joiden ei pitäisi olla aktiivisia. Näiden pysyminen terävinä varmisti, että himmeä hehku Bernardinelli-Bernsteinin ympärillä oli todellakin koma.

Kaasun täytyy olla komeetan koon ja etäisyyden perustella hiilimonoksidia, tutkijat sanovat. Kyseessä on toiseksi kaukaisin purkautuva komeetta, joka tunnetaan.

Kappale oli löytyessään Neptunuksen radan sisäpuolella. Komeetta tulee lähimmäksi Aurinkoa vuonna 2031, jolloin se on juuri Saturnuksen radan ulkopuolella.

Todennäköisesti Bernardinelli-Bernstein oli aktiivinen jo ennen eksoplaneettasatelliitti TESSin havaintoja. Hiilimonoksidi on fyysikkojen mukaan saattanut alkaa sublimoitua jo, kun komeetta oli viisi kertaa kauempana Auringosta kuin se oli ensimmäisten kuvien aikaan vuonna 2014.

Aiheesta lisää Marylandin yliopisto (englanniksi)