Puolentoista vuoden välein Phaethon-asteroidi koukkaa radallaan Auringon lähelle Merkuriuksen radan sisäpuolelle. Tällöin kappaleen pinta saavuttaa 730 asteen lämpötilan.

Kuumenemisen odotetaan riisuvan asteroidin pinnan kaikista haihtuvista aineista. Niiden alta pitäisi paljastua tuoreita kerroksia, jolloin seuraavalla ohituksella kappale vapauttaisi runsaasti kaasua ja pölyä. Vaihtoehtoisesti kuori kovettuu suojellen sisäosaa, eikä asteroidista vapaudu pölyä ja kaasua lainkaan.

Kumpikaan prosesseista ei näytä toteutuvan Phaetonilla. Vaikka kappaleesta poistuu kaasua joka kierroksella, pölyä syntyy hyvin niukasti. Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että Phaethonin pölypyrstö on pikemminkin natrium-kaasua.

Ratkaistakseen ristiriidan tutkijat kuumensivat ja jäähdyttivät moneen kertaan meteoriitteja, joiden koostumus vastaa Phaethonia.

Toisin kuin muut haihtuvat aineet, jotka tyypillisesti hävisivät muutaman syklin jälkeen, meteoriittien rikkiä sisältävät kaasut vapautuivat hitaasti useampien syklien aikana.

Näin tutkijat uskovat tapahtuvan myös Phaethonilla. Koska pintakerrokset ovat verraten läpäisemättömiä, rikkiä sisältävät kaasut eivät voi paeta asteroidilta nopeasti.

Kaiken lisäksi asteroidin jäähtyessä osa rikkikaasuista palaa kiinteään mineraalimuotoon. Näin ollen Phaethon kehittää yhä uudelleen kaasupyrstön saapuessaan Auringon kuumaan syleilyyn.

Aiheesta lisää The Conversation (englanniksi)