Mallien luominen mahdollistui, kun tutkijat hyödynsivät mittauksia Eriksen ja sen Dysnomia-kuun massoista ja radoista. Niiden perusteella Eriksen sisus on eriytynyt kiviseksi ytimeksi, jonka pinnalla on jääkerros. 

"Kiviaines sisältää radioaktiivisia aineita, jotka tuottavat lämpöä. Lämmön täytyy päästä etenemään pois jollain tavalla", kertoo Francis Nimmo Kalifornian yliopistosta Santa Cruzista.

"Kun lämpö pakenee, se saa aikaan jään hitaan myllerryksen", Nimmo arvioi.

Mielenkiintoista on, että etäisen kääpiöplaneetan kiviytimeen verrattuna sen pinnan jääkerros on luonteeltaan vetelä. Tutkijat arvioivat, että Eriksen pinnan täytyy myös olla melko tasainen, sillä jäävirtaukset tasoittavat sitä.

Eris on halkaisijaltaan noin 2 326 kilometriä ja sen kuu Dysnomia noin 700 kilometriä. Ne kiertävät Aurinkoa ellipsiradalla, jolla etäisyys Aurinkoon vaihtelee 38- ja peräti 97-kertaisen Maa-Aurinko-etäisyyden välillä.

Kääpiöplaneetta Pluton tapaan myös Eriksen rata on selvästi kallellaan Maan ratatasoon verrattuna. Kun Plutolla poikkeama on 17 astetta, Eriksellä se on peräti 44 astetta. 

Aiheesta lisää UC Santa Cruz (englanniksi)