Valtaosa Marsin ja Jupiterin välissä sijaitsevan asteroidivyöhykkeen kappaleista lipuu radallaan ilman merkkejä mistään toiminnasta. Pienellä osalla esiintyy aktiivisuutta, jonka paljastaa ajoittainen pölyn aiheuttama hehku ja joskus myös pyrstö.

Komeetoilta irtoaa pölyä, kun niistä haihtuu jäätä aurinkokunnan sisäosien lämpöön saavuttaessa. Asteroidivyöhykkeen kappaleet puolestaan ovat junnanneet samaa rengamaista rataansa siinä määrin lähellä Aurinkoa, että niiden kaiken jään on ajateltu haihtuneen pois kauan sitten.

Pieni pölyä irrottavien kappaleiden alapopulaatio asteroidivyöhykkeellä on kiinnittänyt astronomien huomion. Pölyä voi irrota myös törmäyksissä, mutta todisteet ovat pikemminkin viitanneet jään muuttumiseen kaasuksi.

Ongelmana on ollut, ettei kaasua ole onnistuttu havaitsemaan, vaikka aktiivisiin asteroideihin on vuodesta 2008 lähtien suunnattu useita maailman suurimmista teleskoopeista. James Webb -avaruusteleskoopilta kaasu ei enää onnistunut piilottelemaan.

Tuore havainto aktiivisesta asteroidista 238P/Read on ensimmäinen suora todiste vesijään – ja samalla minkä tahansa jään – kaasuuntumisesta aktiivisella asteroidilla.

"Webbin havainnolla komeetta Readista pystymme nyt osoitttamaan, että varhaisen aurinkokunnan vesijää voi säilyä asteroidivyöhykkeellä", sanoo Michael Kelley Marylandin yliopistosta.

Aiheesta lisää Webb-avaruusteleskooppi (englanniksi)