"Miten Jupiterin vaikutuksesta uudet komeetat korvaavat häviävät komeetat? Miten pienistä uinuvista ulkoaurinkokunnan kappaleista tulee aktiivisia sisäaurinkokunnan kappaleita, joilla on kaasun ja pölyn muodostama komapilvi ja pyrstö?", kysyy tutkimusta johtanut Gal Sarid.

"Olemme löytäneet 'komeettojen kehdoksi' käytävämallin. Tämä muuttaa tapamme ajatella jäisten kappaleiden historiaa", hän tiivistää.

Sarid tutkimusryhmineen kuvailee löytöään "komeettakäytäväksi", jonka kautta yli kaksi kolmasosaa Jupiterin komeettaperheeseen kuuluvista eli suhteellisen lyhyellä kiertoajalla kiertävistä pyrstötähdistä tulee radoilleen.

Alkujaan moni näistä kappaleista on peräisin etäiseltä Kuiperin vyöhykkeeltä Neptunuksen radan takaa. Ne viettävät suhteellisen lyhyen ajan kentaurina Jupiterin ja Neptunuksen ratojen välissä ennen kuin Jupiterin painovoimavaikutus suistaa niiden radat. Tästä aiheutuu visiitti sisempään aurinkokuntaan.

Jupiter on massaltaan noin 2,5-kertainen muiden planeettojen yhteismassaan verrattuna. Valtavalla painovoimallaan tämä jättiläisplaneetta vaikuttaa merkittävästi aurinkokunnan pienkappaleiden ratoihin.

Lyhytperiodiset komeetat ovat aurinkokunnan aikaskaalassa hyvin lyhytikäisiä kappaleita, sillä jokainen ohitus Auringon ohi kuluttaa niiden pintaa.

Pyrstötähden tuhoutumisen tahti riippuu paljon sen koostumuksesta ja Auringon ohitusetäisyydestä, mutta tyypillisesti komeettojen pinnalta sublimoituu useita metrejä ainetta niiden käydessä Maan radan sisäpuolella.

Aiheesta lisää University of Central Florida (englanniksi)