Jättiläiskomeetta-hypoteesi selittäisi Pluton typen määrän

Kääpiöplaneetta Pluton syntytavalle on muodostettu uusi hypoteesi. On mahdollista, että Pluto on noin miljardin komeetan ja Kuiperin vyöhykkeen kappaleen yhteenliittymä. 

Uusi malli sai innoituksensa siitä, kun New Horizons -luotaimen Pluton ohilennon tiedetuloksia verrattiin Rosetta-luotaimen havaintoihin Churyumov-Gerashimenko-komeetasta.

"Löysimme kiehtovan sopivuuden Pluton jäätikön sisältämän typen määrälle", iloitsee Christopher Glein SwRI:stä. Tutkimusryhmä laski typen määrän, joka Plutolla olisi, mikäli se olisi syntynyt komeettojen ja muiden Kuiperin vyöhykkeen kappaleiden yhteenliittymänä. 

Pluton typen määrä näyttäisi selittyvän noin miljardin Kuiperin vyöhykkeen jäisen kappaleen yhdistymisellä. Tämä kääpiöplaneetta olisi siis kuin jättiläismäinen komeetan ydin.

Tutkimuksen mukaan hiilimonoksidia pitäisi kuitenkin olla Plutolla enemmän kuin on havaittu. Tämä toisaalta voisi selittyä sillä, että hiilimonoksidijäätä on hautautunut pinnan alle tai sen molekyylit ovat hajonneet.

Tutkimusryhmä päätteli, että mikäli komeettahypoteesi pitää paikkansa, Pluton alkuperäinen kemiallinen koostumus muuttui sekä Auringon lämmityksen että nestemäisen veden vaikutuksesta. Mikäli kääpiöplaneetalla olisi ainakin nuoruudessaan ollut pinnanalainen nestemäisen veden valtameri, sopisi sen vaikutus hiilimonoksidin puutteeseen.

New Horizons -luotaimen vuoden 2015 ohilennon tärkeimpiin havaintoihin kuului, ettei Pluto vaikuttanut kokonaan paikoilleen jäätyneeltä, vaan siellä todettiin esiintyvän dynaamisia prosesseja, vaikkakin hyvin hitaasti.

Juuri typen esiintyminen on avainasemassa kääpiöplaneetan pinnan yksityiskohdille ja prosesseille. Pluton pinnan keskimäärin -230 celsiuasteen lämpötilassa se ei ole täysin kovaa, vaan mahdollistaa hyvin hitaita liikkeitä. Sputnik Planitian aluetta on verrattu laavalamppuun, jonka sisustassa lämpöpussit voivat aiheuttaa hitaita muutoksia ja virtauksia.

Aiheesta lisää SwRI (englanniksi)