Insinööritieteet tarjosivat uuden selityksen komeettojen hapelle

Vuonna 2015 Rosetta-luotain havaitsi odottamatta happea komeetta Churyumov-Gerasimenkon kaasukehässä. Nyt mikroprosessoreiden parissa tehty tutkimus näyttää yllättäen tuoneen ratkaisun hapen mysteeriin.

Aiemmin tutkijat ovat ehdottaneet, että Churyumov-Gerasimenkon happi saattaisi olla peräisin aurinkokunnan syntyajoilta 4,7 miljardin vuoden takaa ja se olisi säilynyt komeetan jäässä. Ongelmana kuitenkin on, että näin pitkän ajan kuluessa hapen pitäisi reagoida muiden aineiden kanssa.

Nyt Konstantinos P. Giapis Caltechista uskoo, ettei muinaista happea tarvita. Happi voi hänen mukaansa syntyä reaaliaikaisesti komeetan vedestä, kun se lähestyy Aurinkoa ja lämpenee.

Giapis pääsi hapen muodostumisen jäljille huomattuaan, että Rosettan pinnalla tapahtui jotain samankaltaista, mitä hän oli tutkinut laboratoriossaan viimeiset 20 vuotta: suurinopeuksisten varattujen hiukkasten, ionien, törmäyksiä puolijohteiden pinnalle.

"Katsottuani Rosettan komeetasta tehtyjä mittauksia ja varsinkin energioita, joila vesimolekyylit iskevät komettaan, kaikki naksahti paikoilleen. Se mitä olimme tutkineet vuosia tapahtui juuri tässä, tällä komeetalla", hän sanoo.

Yhdessä kollegansa Yunxi Yaon kanssa Giapis ehdottaa, että hapen syntyprosessi alkaa, kun Auringon lämmittämän komeetan vesimolekyylit virtaavat siitä poispäin.

Auringon ultraviolettisäteily ionisoi molekyylit ja aurinkotuuli puhaltaa ne takaisin komeettaa kohti. Vesimolekyylien iskeytyessä komeetan pintaan ne poimivat toisen happiatomin ja muodostavat näin happea.

Aiheesta lisää Caltech (englanniksi)