Havainto tehtiin Chilessä Euroopan eteläisen observatorion 8-metrisellä VLT-teleskoopilla. Aiemmin samaisen kääpiöplaneetan pinnalta on löytynyt erikoinen punertava alue, jonka epäillään sisältävän orgaanista ainetta.

"Koska auringonvalo rikkoo jatkuvasti pinnan jään hilarakennetta, täytyy jostain löytyä energianlähde, joka pitää sen järjestäytyneenä", kertoo Benoit Carry ESAsta. "Olemme miettineet kahta mahdollista selitystä: Haumean sisustan hajoavia radioaktiivisia aineita tai Haumean sekä sen kuiden välisiä vuorovesivoimia."

Havaintojen perusteella Haumean sisustasta noin 88-97 prosenttia on kiveä. Näin sen keskitiheys olisi noin puolitoistakertainen useimpiin muihin kääpiöplaneettoihin verrattuna. Suhteessa suurempi kiviydin voisi selittää myös kappaleen erikoista muotoa.

Haumean pisin ulottuvuus on noin 2000 kilometriä ja siltä tunnetaan kaksi kuuta, Hi'iaka ja Namaka. Se kiertää Aurinkoa 34-52-kertaisella etäisyydellä Maahan verrattuna.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)