66 miljoonaa vuotta sitten maapalloon iskeytynyt asteroidi aiheutti yhden viidestä suurimmasta lajien massasukupuutosta. Arviolta yhdeksän kilometrin kokoinen törmääjä synnytti yli sadan kilometrin läpimittaisen Chicxulubin kraatterin Jukatanin niemimaalle Meksikoon.

Alueelta tehtyjen geologisten tutkimusten perusteella kappale oli koostumukseltaan hiilikondriittimeteoriittien kaltainen. Hiilikondriitit ovat tavallisia Maata lähestyvissä 1–2 kilometrin kokoisissa kappaleissa. Nämä ovat kuitenkin liian pieniä Chicxulubin kraatterin synnyttämiseen.

Useat tutkimusryhmät ovat vuosien saatossa yrittäneet selvittää Chicxulubin törmääjän alkuperää simuloimalla suurten asteroidien ja komeettojen hajoamisia. Mikään tuloksista ei kuitenkaan ole sopinut kunnolla yhteen sen kanssa, mitä tiedämme näistä kappaleista, kommentoi William Bottke SwRI:stä.

Uudessa tutkimuksessa seurattiin, kuinka kappaleet pääsevät pakoon Jupiterin ja Marsin välissä olevalta asteroidivyöhykkeeltä. Aikojen saatossa asteroidit voivat ajautua alueelle, joista planeettojen painovoima kykenee linkoamaan ne Maata lähestyville radoille.

Tutkimusryhmä seurasi simulaatiossa 130 000 malliasteroidin ratoja satojen miljoonien vuosien ajan. He totesivat yllätyksekseen, että asteroidivyöhykkeen ulkoreunalta tulevat yhdeksän kilometrin läpimittaiset kappaleet iskeytyvät Maahan kymmenen kertaa useammin kuin aiemmin oli laskettu.

Tämä tarkoittaa, että ulkovyöhykkeeltä tuleva yhdeksän kilometrin läpimittainen asteroidi osuu Maahan keskimäärin 250 miljoonan vuoden välein. Se on tutkijoiden mukaan hyväksyttävän tiheä tahti selittämään 66 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneen törmäyksen.

"Tulos on kiehtova ei pelkästään sen takia, että ulompi asteroidivyöhyke on kotipaikka suurelle määrälle hiilikondriittitörmääjiä, mutta myös siksi, että voimme ensimmäistä kertaa toisintaa maapalloa lähestyvien suurten asteroidien radat", sanoo Simone Marchi SwRI:stä.

Aiheesta lisää SwRI (englanniksi)