"Mikä on uskomatonta, on että tämän tämän ilmiön voi nähdä vaikka [kraatterin] reunavalli on hyvin todennäköisesti näkölinjan edessä", selittää Andreas Nathues Nasasta. "Uskomme, että kyse voi olla jonkinlaisesta kaasun ulosvirtauksesta."

Joidenkin jäisten kappaleiden kuten Jupiterin Europa-kuun ja Saturnukseen Enceladus-kuun tiedetään sylkevän pinnanalaisista meristään vettä avaruuteen suurina suihkuina. Jos myös Cereksen pinnan alla lainehtii meri, se lisäisi merkittävästi paikan elinkelpoisuutta.

Cereksen pilkku näyttää kuitenkin voimistuvan taivaankappaleen koko päivän ajan sekä katoavan yöllä. Tämä viittaa varsinaisen meren sijaan pinnalla olevaan pieneen jäiseen alueeseen, josta irtaantuu kaasua, kun Aurinko lämmittää sitä päivän mittaan. Esimerkiksi komeetat käyttäytyvät samalla tavalla.

Teoreettisten mallien perusteella jää voi säilyä pitkään Cereksen pinnalla vain riittävän pohjoisessa tai etelässä, jossa on kylmempää. Lähellä päiväntasaajaa jää katoaa niin nopeasti, että sitä pitäisi tulla jostain koko ajan lisää.

Tutkijioiden mukaan hyvä selitys voisi olla kryovulkanismi, jossa vettä ja jäätä nousee Cereksen pinnalle samalla tapaa kuin magmaa tulee maapallon tulivuorista (aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä 4 tai 5/2015)