James Webb -avaruusteleskoopin mittausten mukaan Makemaken pintalämpötila on -123 celsiusastetta.

Kyseinen kääpiöplaneetta sijaitsee aurinkokunnan laidalla, 45 kertaa niin kaukana Auringosta kuin maapallo, joten se saa vain erittäin vähän auringonvaloa pinnalleen.

Makemaken lämpötila onkin selvästi korkeampi, kuin minkä saavuttamisen pitäisi olla mahdollista pelkän Auringosta tulevan säteilyn avulla.

Löydön tehneet tutkijat ovat esittäneet kaksi mahdollista selitystä: pinnalle saattaa nousta lämmintä ainesta kääpiöplaneetan sisuksista tai kappaleen ympärillä on pölyrengas.

Molemmat vaihtoehdot vaikuttaisivat suuresti ymmärrykseemme näistä kaukaisista maailmoista.

Aiempien havaintojen perusteella Makemakella on arveltu olevan radioaktiivisten aineiden lämmittämä ydin, joten nesteiden purkautuminen kääpiöplaneetan pinnalle on helposti uskottava teoria. 

Tätä ilmiötä kutsutaan jäävulkanismiksi. Kiviaineksen sijaan jäätulivuorista purkautuu esimerkiksi nestemäistä vettä, metaania tai ammoniakkia.

Jos Makemake todella on geologisesti aktiivinen, monilla muillakin kääpiöplaneetoilla voi esiintyä samanlaista aktiivisuutta.

Löydöstä kertovaa tieteellistä tutkimusta ei ole vielä julkaistu. Sen luonnos on luettavissa.