Aurinkokunnan kaukaisten kappaleiden pinnalta löytyi hämmästyttävä määrä hiilidioksidijäätä
Havainnot Neptunuksen takaisista kohteista ovat paljastaneet yllättävän suuria pitoisuuksia hiilidioksidijäätä niiden pinnalta. Myös hiilimonoksidijäätä tuli esiin useista kappaleista.
Tutkijoiden kohteena oli 59 avaruuden jäistä pienkappaletta, jota kiertävät aurinkokuntamme uloimman planeetan Neptunuksen radan tuolla puolen. James Webb -teleskoopilla tehdyistä havainnoista paljastui, että 56:lla näistä transneptuniaanisista TNO-kohteista oli pinnallaan hiilidioksidijäätä.
"Emme odottaneet, että hiilidioksidi olisi niin yleistä TNO-alueella", sanoo Mário Nascimento De Prá Keski-Floridan yliopistosta.
Vaikka hiilidioksidia esiintyy useilla aurinkokuntamme kappaleilla, kaukaisilla kohteilla sitä on nähty tähän mennessä vain lämpenevien komeettojen kaasuissa niiden tullessa sisemmäs aurinkokuntaan.
"Koska hiilidioksidia ei koskaan ollut havaittu TNO:n pinnalla, yleinen uskomus oli, että se on vangittuna pinnan alle. Löytömme kumoavat tämän käsityksen", sanoo Noemí Pinilla-Alonso Keski-Floridan yliopistosta.
Niin ikään yllätyksenä tuli, että hiilidioksidijää osoittautui vesijäätä yleisemmäksi. Pinilla-Alonson mukaan tämä muuttaa merkittävästi heidän käsitystään transneptuniaanisten kohteiden koostumuksesta.
Tutkijat uskovat hiilidioksidijään olevan primordiaalista, eli se on härmistynyt kohteisiin varhaisen aurinkokunnan jäähtyvästä kaasusta. Sen sijaan he ovat epävarmempia 28 kappaleelta löytyneen hiilimonoksidijään alkuperästä.
Voimakkaan haihtuvuuden vuoksi sen primordiaalinen versio ei välttämättä ole kyennyt säilymään edes kaukaisen aurinkokunnan kylmyydessä tähän päivään. Tutkijoiden mukaan hiilimonoksidijää – jota on myös Plutolla – on pikemminkin syntynyt Auringon ionipommituksen vaikutuksesta.
Aiheesta lisää University of Central Florida (englanniksi)