Tutkijat huomasivat Bennua kiertävän Nasan aluksen kuvista kuusi lohkaretta, jotka ovat jopa kymmenen kertaa ympäristöään kirkkaampia.

Kappaleiden koko on 1,5–4,3 metrin haarukassa. Järkäleet ovat hajautuneet asteroidin eteläiselle pallonpuoliskolle sekä lähelle päiväntasaajaa.

OSIRIS-RExin spektrometri tunnisti lohkareista pyrokseenia. Tätä mineraalia tavataan Vesta-asteroidilla sekä siitä törmäyksen myötä syntyneillä pienemmillä vestoideilla.

Suljettuaan pois paikallisesti Bennulla syntyneen pyrokseenin mahdollisuuden tutkijat totesivat, että lohkareiden täytyvän olla peräisin juuri Vestalta.

Tutkijoiden johtavan hypoteesin mukaan Bennun emokappaleeseen törmäsi muinoin vestoidi. Emoasteroidi hajosi tapahtumassa, ja osa sen heitteleestä muodosti Bennun. Sekaan joutui pyrokseenilohkareita Vestasta.

Havainto vieraasta aineksesta asteroideilla ei ole ensimmäinen laatuaan. Myös Itokawan, Ruygun ja itse Vestan pinnalla on todettu muualta tullutta ainesta. Tämä osoittaa, että monet asteroidit ottavat osaa monimutkaiseen ratojen tanssiin, jonka lopputuloksena joskus syntyy sekoituksia.

OSIRIS-RExin on tarkoitus tuoda näyte Bennusta maapallolle vuonna 2023. "Me odotamme tätä innolla", sanoo Dante Lauretta Arizonan yliopistosta.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)