Useimmat planeetat pyörivät samaan suuntaan kuin ne kiertävät Aurinkoa. Venus on poikkeus, sillä se pyörii akselinsa ympäri vastakkaiseen suuntaan kuin monet muut planeetat.

Sveitsiläisessä ETH Zürich -korkeakoulussa työskentelevä Cedric Gillmann kollegoineen selvitti mallintamalla, voisiko selitys löytyä aurinkokuntamme alkuaikoina tapahtuneesta suuresta törmäyksestä. 

Mallinnuksen perusteella Venuksen nykyinen pyöriminen saa selityksen, jos naapuriimme törmännyt kappale oli samaa suuruusluokkaa kuin oma Kuumme. 

Mikäli Gillmannin ryhmän arvio osuu oikeaan, törmääjä myös sulatti 99 prosenttia Venuksen vaipasta eli ytimen ja kuoren välisestä alueesta. 

"Törmäyksen lämmöstä voi päästä eroon melko tehokkaasti. Muutaman sadan miljoonan vuoden jälkeen päädytään kehitykseen, jota on todella vaikea erottaa tapauksesta, jossa iskua ei ole", Gillmann kertoo Universe Today -verkkolehden haastattelussa.

Cedric Gillmannin videohaastattelu (englanniksi)