"Olemme havainneet Venuksen pinnalla aiemmin tunnistamattomia merkkejä tektonisista muodonmuutoksista, joita planeetan sisäinen liikehdintä on aiheuttanut aivan kuin maapallollakin", selittää Paul Byrne North Carolina State Universitystä.

Havainnot perustuvat Nasan Magellan-luotaimen vanhojen tutkakuvien uuteen analyysiin. Magellan oli Venuksen kiertoradalla 1990–94.

Venuksen alankoalueiden litosfäärin yksityiskohdat sopivat tutkijoiden kehittämään tietokonemalliin, jossa pinnan laajat alueet ovat liikkuneet ahtojään jäälauttojen tapaan ja kokeneet puristumista, venymistä ja kääntymistä. Litosfääri eli kivikehä koostuu planeetan kuorikerroksesta ja vaippakerroksen ylimmästä osasta.

"Nuoren maapallon lämpövuo sen ytimestä oli jopa kolminkertainen nykyiseen nähden. Sen litosfääri on saattanut olla aikoinaan samanlainen kuin Venuksella nähdään nykyään – ei tarpeeksi paksu muodostamaan mannerlaattoja, jotka liukuvat toistensa alle, mutta tarpeeksi paksu hajotakseen lautoiksi, jotka työntävät, vetävät ja törmäilevät", Byrne sanoo.

Nasa julkisti kesäkuun alussa rahoituksen kahdelle uudelle Venus-luotaimelle. Davinci+ ja Veritas laukaistaan näillä näkymin vuosina 2028–30 tutkimaan Venusta. Myös ESA ilmoitti 10. kesäkuuta rahoittavansa EnVision-luotaimen Venusta tutkimaan.

Uudet luotaimet tulevat aikanaan todennäköisesti paljastamaan, pitävätkö nyt julkistetun tutkimuksen päätelmät paikkansa.

Aiheesta lisää North Carolina State University (englanniksi)