3,5 miljardia vuotta sitten purkautunut Tharsiksen ylänköalueen tulivuori työnsi niin suuren läjän laavaa Marsin pinnalle, että planeetan sopeutuessa tähän anomaliaan sen ulko- ja keskikerros liikkuivat suhteessa ytimeen ja pyörimisakseliin.

Tutkimuksen Nature-lehdessä julkaisseen ryhmän vetäjä Sylvain Bouley vertaa tapahtunutta tilanteeseen, jossa persikan hedelmäliha kuorineen kiertyisi siemenen ympärillä.

Siirros oli 20-25 leveyspiiriasteen suuruinen. Maapallolla tämä vastaisi tilannetta, jossa Suomi olisi siirtynyt pohjoisnavalle. Massiivinen Tharsiksen alue on nyt siirtynyt Marsin päiväntasaajalle ja jokiuomat ovat siirtyneet luonnollisilta paikoiltaan alueille, jotka ovat aiheuttaneet päänvaivaa tutkijoille.

Jokiuomien lisäksi nyt ymmärretään, miksi valtavat maanalaiset vesijään varastot eivät ole lähellä napoja, kuten niiden pitäisi olla. Ennen Tharsiksen syntyä ne olivat siellä.

Tutkimus haastaa myös Marsin jokikanavien synnyn ajankohdan. Yleensä se on sijoitettu Tharsiksen jälkeiseen aikaan, koska tulivuoren pinnan kallistuman on oletettu määränneen jokien virtaussuunnan.

Nyt näyttää siltä, että jokiuomien verkosto syntyi jo ennen Tharsista eikä tulivuoren syntyä enää tarvita määräämään niiden virtaussuuntaa. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus no 3 tai 4/2016)

Aiheesta lisää Phys.org (englanniksi)