Uusi tutkimus ehdottaa Jupiterin vaeltaneen nykypaikalleen paljon kauempaa

Jupiter on massaltaan 2,5-kertainen verrattuna kaikkien muiden planeettojen yhteismassaan. Uusi tutkimus ehdottaa selitykseksi, että Jupiter oli syntymänsä jälkeen varsinainen suursyömäri.

"Ideamme on, että Jupiter keräsi raskaampia alkuaineita muodostumisensa loppuvaiheessa vaeltamalla. Sillä tavalla se olisi kulkenut läpi alueiden, joilla oli runsaasti planetesimaaleja eli pieniä planeettojen rakennusosasia, jotka koostuvat raskaammista alkuaineista, ja kerännyt merkkejä niistä kaasukehäänsä", selittää tutkimusta johtanut Sho Shibata Zürichin yliopistosta.

Ryhmän hypoteesin mukaan Jupiter muodostui noin neljä kertaa kauempana Auringosta kuin se sijaitsee nykyään. Planeettojen vaelluksia ehdotetaan useissa malleissa, mutta näin suurta vaellusta ei yleisesti ole pidetty todennäköisenä.

Osaltaan tutkimusta tukevat Galileo-luotaimen Jupiterin kaasukehään laskeman instrumentin mittaukset, joiden mukaan heliumia raskaampia alkuaineita oli syvemmällä kaasukehässä enemmän. Myös Juno-luotaimen mittausten mukaan Jupiterin sisustassa on arvioitua monimutkaisempi rakenne.

Todellinen aurinkokunnan synnyn historia on erittäin vaikea selvittää varmuudella. Tietokonesimulaatiot antavat kuitenkin mahdollisuuden tutkia erilaisia skenaarioita ja verrata niiden lopputuloksia havaintoihin.

Aiheesta lisää PlanetS (englanniksi)