Oheisten kuvien väritys syntyy, kun vieressä oleva mustavalkoinen kuva väritetään punaiseksi ja vihreäksi raudan kahden emissioviivan aallonpituuksilla. Väritys korostaa pieniä yksityiskohtia koronan rakenteessa.

Kuvia verrattiin ACE-luotaimen mittauksiin aurinkotuulesta auringonpimennysten ajankohtina. Analyysi ilmestyi Astrophysical Journal Letters -julkaisussa.

Erityisesti tutkijoita kiinnostaa kuva-analyysissa, miltä Auringon alueilta aurinkotuuli näyttää saavan alkunsa. Tämän avulla halutaan parantaa ymmärrystä aurinkotuulen korkeaenergisiä hiukkasia suuntaavista prosesseista.

Kotitähtemme keskimäärin 11 vuotta kestävä aktiivisuussykli vaikuttaa paitsi auringonpilkkujen määrään myös koronan muotoon. Parhaillaan aurinkosyklissä eletään kasvavan aktiivisuuden aikaa. Sen maksimia ennustetaan vuodelle 2025 ja todennäköisesti se jää historiallisesti melko heikoksi.

Täydellisiä auringonpimennyksiä koetaan jossain päin maapalloa keskimäärin puolentoista vuoden välein. Seuraava koittaa 4. joulukuuta 2021 Etelämantereella.

Suomessa seuraava täydellinen auringonpimennys näkyy vasta vuonna 2126.

Aiheesta lisää AAS Nova (englanniksi)