Suomalaistutkimuksen yllättävä tulos – Lepojaksoa viettävä Aurinko on paljon luultua aktiivisempi

Suomalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että myös rauhallisessa Auringossa riittää runsaasti tutkittavaa. Kaikkien havaittujen radiokirkastumien syntytapaa ei vielä tunneta.

Auringon aktiivisuus vaihtelee 11 vuoden sykleissä. Vanhan aktiivisuussyklin vaihtuessa uuteen Aurinko on yleensä hyvin rauhallinen jopa useamman vuoden ajan. Esimerkiksi auringonpilkkuja ei juuri esiinny.

Vaikka Aurinkoa on analysoitu paljon, lähitähtemme rauhallista vaihetta on tarkasteltu yllättävän vähän. Tutkijat ovat pitkään uskoneet, että passiivisena ajanjaksona Auringossa ei tapahdu juuri mitään mielenkiintoista, jolloin sitä ei myöskään kannata tutkia.

Nyt Metsähovin radiotutkimusaseman tutkijat Juha Kallunki, Merja Tornikoski ja Irene Björklund ovat osoittaneet uskomuksen vääräksi. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tähtitieteilijät tarkastelevat systemaattisesti Auringon rauhallisen jakson ilmiöitä.

Metsähovin radiotutkimusaseman tuottamista Auringon radiokartoista löytyi aktiivisia alueita eli radiokirkastumia, jotka näkyvät muuta Auringon pintaa lämpimämpinä alueina.

Osa kirkastumista pystyttiin selittämään Auringon pinnalta nousevalla kuumalla materialla tai voimakkailla magneettikentillä. Tutkijat huomasivat myös radiokirkastumia, joille ei satelliittihavaintojen perusteella löydetty selittävää tekijää.

"Muut lähteet eivät selittäneet kirkastuman syytä. Emme tiedä, mistä nuo ilmiöt johtuvat. Tutkimusta on jatkettava”, Kallunki toteaa.

Aiheesta lisää Aalto-yliopisto