Auringon pinta nähtynä ultraviolettivalon aallonpituuksilla tänään otetussa SDO-satelliitin kuvassa. Kuva Nasa / SDO / AIA / EVE / HMI science teams

Suhteellisuusteorian ilmiö jarruttaa Aurinkoa

Kansainvälinen tutkimusryhmä kertoo ratkaisseensa ongelman, joka koskee Auringon pintakerrosten muita osia hitaampaa pyörimisnopeutta. Selitys liittyy Albert Einsteinin suhteellisuusteoriasta johdettuun ilmiöön.

"Aurinko ei lopeta pyörimistään vielä lähiaikoina, mutta olemme saaneet selville, että sama Auringon säteily, joka lämmittää maapalloa, jarruttaa myös Aurinkoa Einsteinin suppeamman suhteellisuusteorian kautta", kuvailee tutkijaryhmän johtaja Jeff Kuhn. "Ilmiö vaikuttaa eniten Auringon pinnalla."

Tutkimuksessa käytettiin Aurinkoa havainnoivan SDO-satelliitin mittauksia. Niiden perusteella pyörimisnopeudessa tapahtuu suurin muutos noin 150 kilometrin syvyydellä.

"Ilmiöön liittyvä vääntömomentti on hyvin hento, mutta Auringon viiden miljardin vuoden iän aikana se on ehtinyt saada aikaan huomattavan vaikutuksen Auringon ylimpiin 35 000 kilometriin", Kuhn jatkaa.

Suhteellisuusteoreettinen ilmiö vaikuttaa samalla tapaa kuin Aurinkoa kiertävää pölyä hidastava Poynting-Robertson-ilmiö, eli säteily vaikuttaa liikkuvaan kappaleeseen epäsymmetrisesti. Aurinko pyörii akselinsa ympäri noin 30 Maan vuorokaudessa.

Säteilyn hidastava voima on paljon pienempi kuin esimerkiksi aurinkotuulesta johtuva jarrutusvoima. Säteilyjarrutus kuitenkin tapahtuu vain Auringon pintakerroksissa. Aurinkotuuli puolestaan jarruttaa koko Aurinkoa.

Aurinko on halkaisijaltaan noin 1,4 miljoonaa kilometriä. Yli 95 prosenttia sen säteilemästä valosta on lähtöisin uloimman 400 kilometrin kerroksesta sen näkyvässä pinnassa.

Tutkimus aiheesta on hyväksytty Physical Review Letters -julkaisuun.

Aiheesta lisää Havaijin yliopisto (englanniksi)

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto