Planeettatutkijat ovat jo pitkään tienneet, että Merkurius on kutistunut miljardien vuosien ajan.

"Ei ole kuitenkaan ollut selvää, missä määrin planeetta kutistuu vielä nykyään – ja jos se kutistuu, tuleeko tämä todennäköisesti jatkumaan", kertoo David Rothery englantilaisesta The Open Universitystä.

Merkurius on Aurinkoa lähin planeetta aurinkokunnassamme. Suuri osa Merkuriuksen Auringolta saamasta energiasta kuitenkin karkaa nopeasti avaruuteen.

Tämän takia Auringon lämpö ei välttämättä onnistu tunkeutumaan Merkuriuksen ytimeen. Sen sijaan ytimen lämpö pääsee pakenemaan pinnalle ja sieltä avaruuteen.

Viilentyessään planeetan sisäosat kutistuvat. Tapahtuma näkyy Merkuriuksen pinnalla arpina. Tutkijoiden jakama yleinen näkemys on ollut, että nämä planeetan kutistumisesta johtuvat arvet ovat miljardeja vuosia vanhoja.

Rotheryn ja hänen kollegoidensa hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan arvet ovat kuitenkin jatkaneet kehittymistään vielä alle 300 miljoona vuotta sitten. Geologisesti katsottuna kyseessä ovat verraten hiljattaiset tapahtumat, jotka hyvinkin todennäköisesti jatkuvat edelleen.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)