Tähän asti kyseiset kuut tunnettiin koodinimillä S/2003 J5, S/2003 J15, S/2003 J3, S/2017 J4 ja S/2018 J1. Kappaleet ovat halkaisijaltaan vain 2-4 kilometriä.

"Kuiden nimeämisessä on paljon sääntöjä", sanoo Scott Sheppard Carnegie Institute for Sciencestä. "Jupiterin kuiden nimeämisessä nimien täytyy liittyä kreikkalaiseen tai roomalaiseen mytologiaan joko Zeuksen tai Jupiterin seuralaisiin tai jälkeläisiin."

Carnegien tiedeinstituutti keräsi ehdotuksia yleisöltä helmikuusta huhtikuuhun. Tämän jälkeen parhaat ehdotukset toimitettiin Kansainväliselle tähtitieteelliselle unionille, joka teki lopulliset valinnat.

Jupiterilta tunnetaan nykyään yhteensä 79 kiertolaista. Kaukaisin niistä kiertää planeettaa lähes 30 miljoonan kilometrin päässä. Suurin osa näistä pienistä kappaleista on todennäköisesti Jupiterin painovoimallaan kaappaamia asteroideja.

Jupiterin kuiden suuresta määrästä huolimatta 99,997 prosenttia kuiden kokonaismassasta on neljässä suurimmassa. Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto löytyivät jo 1610 Galileo Galilein havaitsemina.  

Aiheesta lisää Carnegie Institution for Science (englanniksi)