Marsin nykyinen kaasukehä koostuu lähes kokonaan hiilidioksidista. Muinoin hiilidioksidi ei yksin riittänyt lämmittämään punaista planeettaa.

"Voidaan tehdä ilmastolaskelmia, joissa lisätään hiilidioksidia jopa satoja kertoja nykyistä korkeamman paineen kaasukehään. Silti ei päästä lämpötiloihin, jotka olisivat edes lähellä sulamispistettä", kuvailee Robin Wordsworth Harvardin yliopistosta.

Nyt tutkijat ehdottavat metaanin voivan selittää varhaisen Marsin korkeat lämpötilat. Metaanin mallinnetaan nostaneen lämpötilaa tarpeeksi, vaikka Aurinko säteili neljä miljardia vuotta sitten 30 prosenttia nykyistä pienemmällä teholla.

Tutkimuksessa mallinnettiin metaanin, hiilidioksidin ja vedyn käyttäytymistä kaasukehässä. Arvion mukaan näistä aineista koostuva kaasukehä pystyy imemään itseensä runsaasti lämpöä ja lämmittämään planeettaa.

Metaanin lähde olisi voinut liittyä geologisiin prosesseihin. Metaania ehdotetaan tulleen planeetan kaasukehään paljon enemmän kuin nykyään.

Nykyään Marsilla on hyvin ohut kaasukehä, joka koostuu 96-prosenttisesti hiilidioksidista. Loppu on lähinnä argonia ja typpeä. Planetaan keskilämpötila on -63 astetta celsiusta.

Uusi tutkimustulos on kiinnostava Marsin haaveillun maankaltaistamisen näkökulmasta. Aiheesta on tehty useita tutkimuksia. Planeetan asuttamisen puolestapuhujien kärkinimiin kuuluu Robert Zubrin, joka on perustanut asiaa ajavan Mars Societyn.

Aiheesta lisää Harvardin yliopisto (englanniksi)