Tutkijat arvioivat, että muinoin Marsissa oli nestemäistä vettä tarpeeksi peittämään koko planeetan pinta 140 metriä paksun vesikerroksen alle. Tilavuuden on täytynyt olla vähintään 20 miljoonaa kuutiokilometriä.

"Jos Mars menetti niin paljon vettä, planeetan täytyi olla hyvin todennäköisesti kostea pitempään kuin aikaisemmin ajateltiin. Tämä viittaa siihen, että planeetta saattoi olla myös elinkelpoinen pidempään", spekuloi Michael Mumma Goddardin avaruuslentokeskuksesta.

Havaintoihin käytettiin ESOn VLT-teleskooppia Chilessä sekä Havaijilla sijaitsevia Keckin observatoriota ja Nasan infrapunateleskooppijärjestelmän havaintolaitteita. Niillä arvioitiin deuteriumin määrää Marsin kaasukehän vedessä.

Deuteriumia sisältävä puoliraskas vesi ei haihdu kaasukehästä avaruuteen yhtä helposti kuin tavallinen vesi. Tämän vuoksi puoliraskaan veden rikastumisen perusteella voidaan arvioida alkuperäistä määrää.

Marsin muinaisen veden katoamisen suunta ja keskinäiset määräsuhteet ovat jatkuvan väittelyn kohteena. Osan vedestä uskotaan haihtuneen avaruuteen, osan puolestaan hautautuneen planeetan sisään.

Viime joulukuussa julkaistu tutkimus päättelee, että merkittävä osa valtameren vedestä olisi vielä nykyäänkin planeetan kuorikerroksessa. (Aiheesta lisää Tähdet ja avaruus -lehdessä no 3 tai 4/2015)