"Olemme osoittaneet, että fysiikkaan ja kemiaan perustuvien laskelmien mukaan muinaisen Marsin pinnan alla oli riittävästi liuennutta vetyä energianlähteeksi globaalille pinnanalaiselle biosfäärille", paljastaa Jess Tarnas Brownin yliopistosta.

"Olosuhteet tällä elämänvyöhykkeellä olisivat olleet samankaltaiset kuin paikoissa, joissa maapallolla esiintyy maanalaista elämää."

Kotiplaneetaltamme löytyy mikrobeja, jotka eivät tarvitse auringonvaloa elääkseen. Sen sijaan ne saavat energiansa viemällä elektroneja ympäriltään löytämiltä molekyyleiltä. Liuennut molekulaarinen vety on täydellinen energianlähde, sillä se on loistava elektronin luovuttaja.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa Tarnas kollegoineen tarkasteli, miten paljon punaisella planeetalla on radioaktiivisia aineita ja miten näiden tuottama säteily olisi voinut hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi. Lisäksi he arvioivat, miten nestemäistä vettä olisi ollut tarjolla tähän tarkoitukseen.

Tulosten perusteella Marsin pinnan alla on todennäköisesti ollut usean kilometrin paksuinen elämälle sopiva vyöhyke. Lisäksi vyöhyke säilyi elinkelpoisena luultavasti satojen miljoonien vuosien ajan.

Aiheesta lisää Brownin yliopisto (englanniksi)