Havainnot kaasukehän sykkeestä ovat peräisin punaista planeettaa kiertävältä Nasan MAVEN-luotaimelta.

"Ultraviolettihehku tulee enimmäkseen noin 70 kilometrin korkeudesta, kirkkaimman kohdan ollessa noin 1 000 kilometriä kanttiinsa", sanoo Zac Milby Coloradon yliopistosta.

Ilmiö liittyy kaasujen pystysuuntaiseen liikkeeseen. Kirkastumat näkyvät alueilla, jossa tuulet siirtävät kaasua alaspäin tiheämpiin kerroksiin. Tämä nopeuttaa kemiallisia reaktioita, joissa muodostuu typpioksidia ja sivutuotteena ultraviolettivaloa.

Kaasukehä sykkii vain Marsin kevään ja syksyn aikana. Hohde näkyy Marsin yöpuolella ja toistuu kolme kertaa planeetan vuorokauden aikana, joka on 37 minuuttia Maan vuorokautta pidempi.

Jos ihmissilmä rekisteröisi ultraviolettivaloa, Marsin pinnalla oleva havaitsija voisi nähdä suuren läikän kirkastuvan illalla, liikkuvan läpi taivaan ja hiipuvan pois näkyvistä keskiyöllä.

Laajemmassa kuvassa syke paljastaa planeetanlaajuisten aaltojen merkityksen Marsin kaasukehässä.

Aaltojen määrä ja nopeus viittaavat siihen, että Auringon päivittäinen lämmitys ja Marsin suurten vuorten aiheuttamat häiriöt vaikuttavat planeetan keskikaasukehään. Havainnot ovat selvin todiste, että keskikaasukehässä olevat aallot ovat yhteneväisiä niiden ylä- ja alapuolella olevien aaltojen kanssa.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)