Hypoteesin mukaan tiettyjen kivilajien läpi päässyt vesi olisi voinut käynnistää hitaan ketjureaktion. Se olisi kuljettanut kaasukehän hiilidioksidia pinnan alle ja muuttanut hiilidioksidin metaaniksi planeetan pintakerroksiin.

"Maapallolla tehtyjen löytöjen perusteella pystymme näyttämään, että samantyyppisiä prosesseja todennäköisesti tapahtui myös Marsissa. Valtavasti kaasukehän hiilidioksidia on voinut muuttua metaaniksi ja eristyä savimineraaleihin", selittää Oliver Jagoutz MIT:stä.

Osa prosessia ovat veden reaktiot oliviini-mineraalin kanssa. Marsin punainen väri on peräisin ruosteesta, jonka tutkimusryhmä epäilee muodostuneen tässä reaktiossa. Samalla olisi vapautunut vetyä, joka olisi reagoinut veteen liuenneen hiilidioksidin kanssa ja muodostanut metaania.

Tutkijat arvioivat, että Marsia peittää yli 1,1 kilometrin paksuinen smektiitti-savimineraalien kerros. Se voisi sisältää suurimman osan Marsin muinaisen kaasukehän hiilidioksidista metaaniksi muuntuneena.

Kaasukehän lisäksi myös muinaisten valtamerten vedestä suuri osa saattaa piilotella pinnan alle hautautuneena jäänä tai nestemäisenä vetenä syvällä Marsin kuorikerroksessa.

Aiheesta lisää MIT (englanniksi)