"Näemme lämpötilan maksimin keskellä päivää, mutta myös toisen maksimin hieman keskiyön jälkeen", toteaa Armin Kleinboehl Nasasta.

Nasan MRO-luotain havaitsi Marsin kaasukehän lämpötilan käyttäytyvän tällä tavalla läpi vuoden ja joka paikassa planeetalla. Tutkijoiden mukaan selitys naapurimme oudolle käyttäytymiselle löytyy sen pilvistä ja kaasukehän ohuudesta.

Auringon lämmittämä Marsin pinta säteilee keräämäänsä energiaa lämpösäteilynä. Tämä säteily puolestaan lämmittää 10-30 kilometrin korkeudella leijuvia pilviä.

Vaikka nämä vesijäästä muodostuneet pilvet ovat suhteellisen ohuita, ne imevät riittävästi säteilyä lämmittääkseen naapurimme kaasukehää vielä paikallisen keskiyön paikkeilla, sillä punaisen planeetan kaasukehä on vain noin sadasosa Maan kaasukehästä.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)