Mars on historiansa saatossa menettänyt suuren osan vedestään avaruuteen. Havaintojen perusteella ilmiö on yhä voimissaan. Tutkijat ovat jo pitkään ihmetelleet, miten tämä on mahdollista.

Karatakseen vesihöyryn täytyy siirtyä alemmasta kaasukehästä ylempään. Välissä on kylmä kerros, jonka pitäisi muuttaa vesihöyry jääksi.

Nyt ongelmaan on viimein löytynyt ratkaisu.

Merkittäväksi osoittautui Marsin kiertoradan muoto Auringon ympäri. Naapurimme rata on soikea, minkä takia kesät ovat sen eteläisellä pallonpuoliskolla merkittävästi lämpimämmät kuin pohjoisella pallonpuoliskolla.

Nyt julkaistujen laskelmien mukaan kaasukehän keskiosa lämpenee kaksi kertaa päivässä riittävästi, jotta vesihöyry pääsee läpi. Näin tapahtuu vain Marsin eteläisellä pallonpuoliskolla ja sielläkin ainoastaan kesällä.

"Kun eteläisellä pallonpuoliskolla on kesä, tiettyinä vuorokaudenaikoina vesihöyry voi paikallisesti nousta kuumemman ilmamassan mukana ja saavuttaa ylemmän kaasukehän", Paul Hartogh Max Planck -instituutista tiivistää uudet tulokset.

Suuret pölymyrskyt tehostavat ilmiötä. Koska pölyhiukkaset imevät auringonvaloa, koko kaasukehän lämpötila voi nousta pölymyrskyn aikaan jopa 30 astetta. Tutkijoiden laskujen mukaan esimerkiksi vuoden 2007 pölymyrsky kaksinkertaisti ylempään kaasukehään päässeen veden määrän.

Aiheesta lisää MPS (englanniksi)