"Tapa, jolla Enceladus pystyy tuottamaan tarpeeksi tehoa pysyäkseen aktiivisena, on aina ollut osittain arvoitus", selittää Gaël Choblet Nantesin yliopistosta. "Nyt olemme tutkineet tarkemmin, miten kiviydin voi olla avainasemassa tarvittavan energian tuottamisessa."

Tulokset tahkonnut tietokonesimulaatio on aiempia yksityiskohtaisempi ja mallintaa kuun sisustaa kolmiulotteisesti. 

Onkaloiden ansiosta vesi pääsee kiviytimen sisään. Siellä se kuumenee vuorovesivoimien aiheuttaman kitkan vaikutuksesta. Lämmennyt vesi kohoaa sitten ylöspäin. Laskelman mukaan koko pinnanalaisen valtameren tilavuuden verran vettä kulkee ytimen läpi noin 25–250 miljoonassa vuodessa.

Enceladuksen on havaittu tuottavan noin sata kertaa enemmän tehoa kuin sen sisällä olevien radioaktiivisten aineiden arvioidaan vapauttavan. Jääkuoren alainen vuorovesivoimien tuottama lämpö olisi niin ikään liian vähäistä. Mallinnuksen mukaan Enceladus jäätyisi sisustaltaan jo 30 miljoonassa vuodessa.

Kooltaan Enceladus on noin 500 kilometriä. Se kiertää Saturnusta jonkin verran lähempänä kuin Kuu Maata. Yksi ratakierros kestää vain 1,4 Maan vuorokautta.

Kuun etelänavan läheltä, tiikeriraidoiksi kutsutulta alueelta jääkuoren läpi purkautuu vesisuihkuja avaruuteen. Jääkuoren paksuudeksi on arvioitu keskimäärin 20–25 kilometriä, mutta lähellä etelänapaa kuori saattaa olla vain 1–5 kilometriä paksu.

Aiheesta lisää Nasa ja ESA (englanniksi)