Tutkijat ovat analysoineet Maan ja Marsin alkuainekoostumuksia ymmärtääkseen, miten planeetat ovat alkujaan muodostuneet.

"Kaikkein yllättävin tulos oli, että Maa ja Mars näyttävät muodostuneen eri tavoin", toteaa Kööpenhaminan yliopistossa työskentelevä Anders Johansen.

Nykykäsityksen mukaan kiviplaneettoja syntyy pääasiassa kahdella tavalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pöly kerääntyy pieniksi kiviksi, jotka kasaantuvat planeetoiksi.

Toisessa vaihtoehdossa pienet kivet kerääntyvät ensin niin sanotuiksi planetesimaaleiksi. Ne puolestaan törmäilevät keskenään ja kasvavat lopulta planeetoiksi.

"On melkoinen dekkarityö selvittää, mitä aikoinaan tapahtui, varsinkin kun suurin osa todisteista katosi jo kauan sitten. Mutta jopa 4,5 miljardin vuoden jälkeen Maan ja Marsin vaipan koostumukset pysyvät samana", Johansen selittää.

Nyt julkaistujen tulosten perusteella vähintään 75 prosenttia Maan massasta on peräisin kahdesta nuoresta protoplaneetasta, jotka olivat kasvaneet pienten kivien kerääntyessä yhteen. Loppu eli 25 prosenttia tuli planetesimaaleista.

Naapurimme kohdalla luvut näyttävät olevan päinvastoin. Punaisen planeetan massasta noin 75 prosenttia on tullut planetesimaaleista ja 25 prosenttia pienistä kivistä.

Aiheesta lisää Kööpenhaminan yliopisto (englanniksi)