Hypoteesin mukaan altaan synnyttänyt törmäys loi massiivisen pluumin eli lämpövirtauksen Kuun sisuksissa. Virtaus kuljetti radioaktiivista lämpöä synnyttäviä alkuaineita lähelle Kuun lähipuolen pintaa.

"Kysymys kuuluu, miten lämpö vaikuttaa Kuun sisustan dynamiikkaan", Matt Jones Brownin yliopistosta sanoo. "Näytämme tutkimuksessa, että sopivissa olosuhteissa törmäyksen aikana lämpöä synnyttävät aineet keskittyvät lähipuolelle."

"Uskomme tämän vaikuttaneen vaippakerroksen sulamiseen, joka loi laavavirtaukset, jotka näemme Kuun pinnalla", hän jatkaa.

Tutkijaryhmän malli selittää myös Kuun Myrskyjen meren alueella havaittujen radioaktiivisten isotooppien runsautta.

Kuun kääntöpuolella ja lähellä etelänapaa sijaitseva Aitkenin törmäysallas on Kuun suurin ja vanhin tunnettu törmäysjälki.

Aitkenin allas syntyi karkeasti 4 miljardia vuotta sitten. Se on halkaisijaltaan noin 2500 kilometriä ja syvyydeltään noin 8 kilometriä. Aluetta pidetään yleisesti yhtenä Kuun kiinnostavimmista.

Aiheesta lisää Brown University (englanniksi)