Kuulla on tiedetty 1980-luvulta lähtien olevan äärimmäisen harva kaasukehä, jota teknisesti kutsutaan eksosfääriksi.

Tutkijat ovat ymmärtäneet, että se on seuraus jonkinlaisesta rapautumisilmiöstä. Vuonna 2013 Kuuta laukaistiin kiertämään Lunar Atmosphere and Dust Environment Explorer eli LADEE-luotain tarkoituksena päästä tarkemmin selville eksosfäärin alkuperästä.

Aluksen havaintojen perusteella sekä meteoriitti-iskut että aurinkotuuli näyttelevät roolia Kuun kaasukehän synnyssä. MIT-instituutin Nicole Nien mukaan tulokset eivät kuitenkaan olleet täysin selviä.

Tuoreessa tutkimuksessa Nie kollegoineen on selvittänyt asiaa analysoimalla Kuusta Apollo-astronauttien tuomien maaperänäytteiden kaliumin ja rubidiumin isotooppien suhteita. Hän sanoo heidän onnistuneen antamaan näin lopullisen vastauksen, jonka mukaan meteoriitti-iskujen pinta-aineksen höyrystyminen on pääasiallinen Kuun kaasukehän ylläpitäjä.

Nien mukaan useimmat iskuhöyrystymisessä vapautuneista atomeista pysyttelevät Kuun kaasukehässä. Kokonaisuudessaan noin 70 prosenttia kaasusta syntyy tässä prosessissa.

Loppu kaasukehästä syntyy aurinkotuulen hiukkaspommituksesta, jonka vapauttamat pinta-aineksen atomit pakenevat suurimmaksi osaksi avaruuteen.

Aiheesta lisää MIT (englanniksi)