Kuun basalttitasangot näkyvät tummina alueina kiertolaisemme pinnalla. Kuva Nasa / GSFC / LRO

Kuulla oli aikoinaan kaasukehä

Nasan uuden tutkimuksen mukaan Kuun muinainen kaasukehä syntyi tulivuoritoiminnan seurauksena. Se ympäröi kiertolaistamme jopa 70 miljoonaa vuotta ennen kuin karkasi avaruuteen.

Kuun pinnalla on suuria tummia basalttitasankoja, niin sanottuja meriä. Ne peittävät noin 16 prosenttia kiertolaisemme pinnasta. Suurimmat tasangot näkyvät maapallolle asti paljain silminkin katsottaessa.

Basalttitasangot syntyivät, kun kiertolaisemme sisus oli vielä niin kuuma, että laava pääsi purkautumaan Kuun pinnalle ja peittämään suuria alueita. Laavan mukana Kuun sisuksista tuli myös paljon kaasuja kuten hiilidioksidia.

Nasan uuden tutkimuksen mukaan kaasua vapautui niin paljon, että se loi pitkäksi ajaksi ohuen kaasukehän kiertolaisemme ympärille. Suurimmat kaasupurkaukset tapahtuivat 3,8 ja 3,5 miljardia vuotta sitten.

Kuun painovoima ei riittänyt kaasukehän pitämiseen, joten ajan myötä se karkasi avaruuteen. Tutkijat kuitenkin laskivat, että synnyttyään kaasukehä säilyi noin 70 miljoonan vuoden ajan.

"Tämä tutkimus muuttaa dramaattisesti näkemystämme Kuusta – ilmakehättömästä kivisestä kappaleesta – kohti maailmaa, jonka kaasukehä oli hallitsevampi kuin se, joka ympäröi Marsia nykyään", toteaa David Kring USRAsta.

Silloin kun Kuulla oli kaasukehä, se sijaitsi lähes kolme kertaa lähempänä maapalloa kuin nykyään ja näkyi siten taivaalla lähes kolme kertaa nykyistä suurempana.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto