Noin 4,5 miljardia vuotta sitten Marsin kokoinen Theia-protoplaneetta törmäsi maapalloon. Tuhoisa tapahtuma synnytti kiertolaisemme Kuun.

Vaikka tapahtuma itsessään on yleisesti hyväksytty, sen yksityiskohdissa kuten törmäyskulmassa ja Kuun muodostumisnopeudessa on epävarmuuksia. Hiljattain julkaistiin uusi, aiempaa tarkempi simulaatio tapahtumasta.

"Mallien kehittyminen on lisännyt niihin materiaalien lujuuden. Tämä on todella tärkeää kun tutkitaan pienempien kappaleiden törmäyksiä, kuten asteroideja", kertoo Adeene Denton SwRI-tutkimusinstituutista.

"Emme olleet varmoja, olisiko sillä merkitystä Kuulle vai ei. Kun teimme simulaatiot, havaitsimme sen vaikuttavan melko paljon."

Lujuuden kannalta olennainen tieto on kappaleen lämpötila, sillä lämpimämmät taivaankappaleet ovat heikompia kuin kylmät.

Jos törmäys tapahtui esimerkiksi 100–150 miljoonaa vuotta planeettojen syntymisen jälkeen, Theian pintaosilla olisi ollut runsaasti aikaa jäähtyä. Tällöin törmäys olisi luonut Maan kiertoradalle materiarenkaan, joka olisi hitaasti kasautunut Kuuksi.

Jos taas aikaa olisi kulunut alle 60 miljoonaa vuotta, silloin Theian kyky muotoutua törmäyksessä ja absorboida törmäyksen liikemäärää olisivat olleet hyvin erilaisia. Tämä taas vaikuttaisi siihen, miten materia levisi maapallon kiertoradalle.

Lämpimämmässä vaihtoehdossa Kuu muodostui jo viiden tunnin sisällä törmäyksestä.

Simulaation tuloksella on merkitystä myös eksokuiden etsinnässä. Jos Kuu tosiaan muodostui näin pikaisesti, silloin kuita synnyttävien materiakiekkojen etsiminen nuorten kiviplaneettojen ympäriltä voi olla turhaa, sillä ne katoaisivat liian nopeasti.

Aiheesta lisää SwRI (englanniksi)